Paperihattuja

Tämmöstä tällä kertaa. Meni kuvaukset niin myöhäiseksi, että lisää kuvia tulee huomenissa.

Miro

Kolmas pussipäivä!

Ajattelin kokeilla ottaa päivän valossakin kuvia.

Mut mun mielestä näit oli kivempi kuvaa pimeällä! 

Koska noi pussit tulee paremmin esille kuvissa! 

Nyt riisipuuroo nassuun! 

t. Moona

Respect!

Operaation johtokeskus voi tyytyväisenä mutta viileänä myhäillä näkemälleen ;) Kuvaukset alkavat olla takanapäin, mutta pysykäähän taajuudella, sillä työpaja ei ole vielä läheskään ohi!

III

Vikan päivän hässäkkää, oli kyl mahtia. Nyt bailaa, moro.

teepu

Kolmas päivä !

ELIKKÄS IDEA ON MEIKIN KULUTUS!

mun roskat on siis meikit jee jee, mullon paljon ideoita mutten kehtaa kirjottaa vielä kaiken 

mutmutmutmut

täs mä kuvaan

täs kat saa salamaa naamaan

tás mä aion muokkaa kuvaa

 täs meillon eepun kans photoshop lanit mun huoneessa

 täs on omakuva aah, yks valmis esimerkkikuva siis.... JEEE

Terveisin, Kartsa Boissonnier

Tölkinnipsuista ja risoista farkuista uutta ja kaunista vol. 3

Dokkariprojektin viimeinen päivä. Okei, okei, myönnän TYKKÄSIN! Aiheen selvittyä en ollut ollenkaan innoissani. Olin odottanut edellisvuosien tapaista projektia ihmisten joukossa innolla ja aiheeksi tulikin kulutus ja kierrätys! Olin pettynyt, mutta, mutta tämä on ollut huippua! Keskiviikkoiltaisen epätoivokohtauksen (se tais olla sitä kuuluisaa luomisentuskaa..) jälkeen maailma alkoi kirkastua ja kuvia syntyä. Torstaina oli jo mielettömän hyvä meininki kuvatessa Terhiä ja tänään perjantaina oli aivan ihana Aino mallina ja superassareina Mila, Oona, Jonna ja Karoliina. Kiitos Eija-Sinikalle farkku- ja nipsutuotteiden lainasta, Kiitos Heinille itsetehtyjen jouluisten nipsukoristeiden sekä kuusen ja irtonipsujen lainasta, kiitos ihanat mallit ja assarit, kiitos Marko-ope sekä kiitos kaikille tsempanneille <3! 

Tässä vielä päivä nro 3 kuvina

 

  

  

Pikkujoulun kunniaksi vielä jouluista nipsu- ja farkkutunnelmaa. Kiitos kiinnostuksestasi blogiamme kohtaan. Ehkä vielä tavataan ;). Stressitöntä joulunalusaikaa toivottelee Marika

P.s. Suosittelen lämpimästi tutustumaan Eya Modernityyn! 

Looks good in paper - päivä 3

Dokumentaarisen valokuvauksen projektityö. 

Opettaja valitsi aiheeksi kierrätyksen ja kulutuksen. Voi ei, taas yksi tällainen koulutyö lisää.

otin itseäni niskasta kiinni ja pohdin aihetta monesta eri näkökulmasta. Suomi on paperin kierrätyksen kärkimaita ja jopa 72 prosenttia koko kulutuksesta menee uusiokäyttöön.

Halusin näyttää mitä osaan ja missä olen hyvä, joten muokkasin paperin kierrätyksen visuaalisesti kauniiksi ja siitähän tuli taidetta. Kuten 6 vuotias poikani sanoi.

Viimeinen  projektipäivä. Ilma on mitä mainioin. Voiko marraskuunloppu näyttää näin kauniilta? Sitä oli siis hyödynnettävä ja kuvaukset vietiin kokonaan ulos. Ensin piti kuitenki laittaa paketti taas kasaan ja valmistella malli.

Lopulta kaikki oli valmista ja ihmisten ihmetykseksi marssitin mallin pellon reunalle vain sanomalehtiin kääriytyneenä. Pakkasta oli vain 2 astetta.

Aika kylmä siis kuitenkin oli ja omat sormetkin olivat ihan jäässä. Aikamoinen valittaja minäkin olin toppatamineissani kiroten kohmeisia sormia. Toinen kun joutui kekkaloimaan ilman näitä suojia. Tässä vaiheessa oli  hyvä pitää pieni breikki ja siirtyä seuraavaan paikkaan.

Vielä lopuksi kaunis metsäinen kuva, matalalla roikkuvan auringon säteiden pilkotellessa puiden raoista.

Kolme päivää takana. Painomustetta saa varmaan pari päivää pestä sormista pois. Nyt on tyhjä olo. Onnellinen, mutta tyhjä. Kaikki luovuus ja ideat oli puristettava itsestään irti ja nyt saa relata. Taidan juhlistaa onnistunutta työtä ja perjantaita taiteilijamaiseen tyyliin.

Loppuun vielä iso kiitos näille mahtaville ihmisille, jotka mahdollistivat visioni toteutumisen kuviksi:

Tero, Suvi, Sanni ja Riikka!

- Väsynyt mutta onnellinen -

Joulukoristeita 3

LASIPURKKEJA + HYLÄTYT LELUT

Kerrankin hyödyin siitä että en ollut aktiivinen tyhjentämään lasinkeräykseen
tyhjiä lasipurkkeja sekä siitä etten vienyt heti pois "en leiki enää näillä" kohtalon saaneilta leluilta.

Tästä alkoi uuden lasipurkin elämä...

Tämä on ollut mielenkiintoinen projekti, herättänyt paljon ajatuksia, herätellyt uinuvaa luovuutta, pakottanut pysähtymään, keskittymään. Väliin on mahtunut liuta kirosanoja, turhautumista, hulluutta, lapsekkuutta ja onnistumisenkin riemua. Koti näyttää tällä hetkellä...hmmm... pelle pelottoman työpajalta, omalla tavallaan kodikkaalta.
Kiitos ja kumarrus, kierrätys kunniaan ja morjens!

Martina

Day Three, Paperista Rakkautta - Tanja Vehmas

Jaahas, viimeistä viedään. Hyvillä meiningeillä lähdin tätä projektia vetämään, jota yksinkertaisesti kutsuin "Paperiseksi Rakkaudeksi". 

Halusin lähteä tekemään jotain.. erikoista. Halusin kehittyä enemmän valaisun suhteen, koska sen suhteen en ole mitenkään hyvä. Nyt on vain sanottava, että olo on kuin mestarilla. Olen paljon kehittyneempi ja tuntui hyvällä tavalla ohjeistaa ystävääni Elinaa siirtämään valoja tiettyyn suuntaan, myös kaikkea muuta vastaavaa.

Minä olen kehittynyt. Huomaan sen itsestäni. Eilisen kuvaus-session aikana otin Elinasta henkilö-kuvia ja olin oikeasti tyytyväinen kaikkiin niihin kuviin. Mitä nyt oli ongelmia taustan että valojen kanssa, mutta kyllä se lopulta muuttui voitoksi. En ollut koskaan niin onnellinen. 

kuva: tanja vehmas

Palatkaamme kuitenkin siis takaisin aiheeseen, eli Paperiseen rakkauteen.

Eilen illalla sain vision päähäni; ylä-osa olisi jeesus-teipillä tehty korsetti, johon tulisi balleriinan asun oloinen ala-osa. Aivan mahtava. Mallinukelle piti vain ylä-osaan laittaa elmukelmua, ettei tämän kankaiselle olemukselle tulisi teipin jälkiä. Tavallaan suojaksi.

kuva: tanja vehmas

Vuorostaan tuli ongelmia studiovalon kanssa. Pannahisen valo meni ja keikahti kumoon, jolloin lamppu meni rikki. Totta kai minulle tulee paniikki, että minut vielä listitään maanantaina kun koulupäivä koittaisi. Noh, onneksi sitten kasasin itseni kumoon, vein rikkinäisen lampun talonmiehelle ja laitoin vielä toiselle opettajalleni Kikka Niittyselle viestiä, että näin meni käymään lampulle. Sentään studiossa oli varalle hehkulamppu, en sentään niin tyhmä ole etten jättänyt sitä paljaalti studion hyllylle nakertamaan tyhjyyttä. Uusi lamppu kehiin ja kaverille syliin. Niin Elinasta tuli sitten uusi kolmijalka.

ps. Siihen valoon kuitenkin jäi se kupu kiinni enkä saanut sitä pois siitä, niin jos joku saisi sen vaikka maanantaina irti siitä? Se on siellä hyllyllä lapun kera, ettei kukaan vain sitä viikonlopun aikana. Ja olen niin pahoillani, minulle tuli niin paha olo kun tämä tapahtui minulle : (

Valmis työ. Kuva: tanja vehmas

Työt ovat sitten valkattu, jokaiselta kolmelta päivältä löytyy neljä kuvaa eli tasan 12 kuvaa tullaan näkemään sitten Tammikuun palautteessa. Niin kauan joutuu odottamaan.

Mutta se oli kai siinä? Vaihteeksi oli sellainen projekti, joka tuntui itsellenikin mieluisalta. Sitä paperia tosin jäi niin paljon, että taidan jossain vaiheessa tehdä jotain kivaa siitä. Ehkä jos teen siitä Takontin tekemällä paperimassaa. Hmmm. Kuulostaa hyvältä. 

kuva: tanja vehmas

Kuvausten jälkeen Elina hieman innostui, kun irroitti asu-kokonaisuutta nuken yltä;

"Tästä mekostahan saa tälläsen Draculan viitan!" 

Kyllä on hieno viitta juu. Kaunis oikein, uskon että Draculakin siitä tykkäisi.

Vaikka Halloween meni jo.

Jos sen vaikka liisteröisi ja maalaisi sen joulun väreihin. 

......

Antaa olla.

Mutta kiitos ja kumarrus. Marko-opettajalle suuret propsit dokkari-projektin teemasta, vaikkakin se oli minulle erityisen hankala aihe. Nyt en oikeastaan kadunnut, jäi hyvä maku suuhun.

kuva: tanja vehmas

Ja vielä loppu-kevennys. Ensiksi, tänään oli hyvää ruokaa koulussa. Piti ottaa Elinalle joulutorttu, kun minä semmoisia syö ollenkaan. Olkoon tämä torttu aina muistoisamme. 

                                                                                                  Kiitos ja kumarrus, Tanja kuittaa ~ 

Thunderstruck ja kuppi teetä

Yli kaksi vuorokautta hermopeliä. Hienomotoriikka EI ole mun juttu! Tähän mennessä olen mm. unohtanut symmetrian säännöt turhina, rypistellyt epämääräisiksi paperimöykyiksi useita automainossivuja, kironnut hiljaa sisimmässäni(sekä myös kovaan ääneen), pohtinut kasvihuoneilmiötä... Niinpä niin.

Aihetta valitessani en tajunnut mitkä kaikki osa-alueet tähän kietoutuu. Alkuperäinen ajatus lähti paperin kierrätyksestä, mutta pian huomasin käsitteleväni kerskakulutusta, lentoliikenteestä johtuvia valtavia hiilijalanjälkiä, tehometsätaloutta, ynnä muita järeitä asioita. Toisaalta palaan lapsuuteeni taitellen kömpelöillä sormillani kökköjä lennokkeja. Äsken juuri sain valmiiksi mallin Thunderstruck ja olin niin onnellinen ja iloinen, että loikin samantien vaimoni luo esittelemään uusinta luomustani hymy korvissa. Hän kysyi minulta:"Pitikö tuon olla symmetrinen?" Vastasin: "Piti, mutta ei se haittaa!" Omituisen kaksijakoinen olo, maailman jätetaakka selässäni riemuitsen kuin pikkupoika.

Tuossa googletellessani rennosti lennokkiohjeita ajauduin sivulle josta selvisi, että kahden Google-haun kuluttamalla energialla keittäisi kupillisen teetä. Tämä oli tilanne vuonna 2009, toivon, että asiat ovat muuttuneet positiivisempaan suuntaan.

Marko-ope

Thunderstruck

 

Joulukoristeita 2

PIPARKAKKUMUOTTEJA, JOULUPALLOJA JA RAUTALANKAA...

Parempi myöhään kun ei ollenkaan!  Kierrätysvinkki ylimääräisille piparkakkumuoteille joita jostain kumman syystä ainakin mulle on kertynyt triplaten. Liekkö muistihäiriö iskenyt tuodessani viidettä sydänmuottia kotiin tai olen luullut ettei just ton muotosta /kokoista ole TAI monet muutot...kun Joulu on jo ovella ja tavarat edelleen muuttolaatikoissa!

Niin ja niitä ylimääräisiä jouluboltseja...


Voidaan kieputtaa myös kuusen ympärille, kranssiin tai roikkumaan ikkunaa vasten.
Hyvää yötä ja kierrätysunia kaikille! Huomiseen.

Martina

II

eepu

Tölkinnipsuista ja risoista farkuista uutta ja kaunista vol. 2

Matka nipsujen ja farkkujen maailmassa jatkui tänäänkin. Kuvausvuorossa oli pikkumustasta nipsuilla ja farkuilla tuunattu iltapuku, kaunis koirankantolaukku (käy myös muuhun ;)) ja monta muuta kaunista esinettä. Kassissa mallina tällä kertaa Wilma eikä suinkaan Eikka ;D.

Todella kaunis puku on peräisin Eija-Sinikan käsistä Eya Modernitysta, 

kuten muutkin kierrätysmateriaalisat valmistetut tuotteet.

Loistavana iltapukumallina toimi ystäväni Terhi, kiitos!

 

 

Ja pitäähän sitä olla kuvaa materiaalin alkulähteiltä :). Loistava päivä, hieno fiilis!