Dokumentaarisen valokuvauksen projektityö.
Opettaja valitsi aiheeksi kierrätyksen ja kulutuksen. Voi ei, taas yksi tällainen koulutyö lisää.
otin itseäni niskasta kiinni ja pohdin aihetta monesta eri näkökulmasta. Suomi on paperin kierrätyksen kärkimaita ja jopa 72 prosenttia koko kulutuksesta menee uusiokäyttöön.
Halusin näyttää mitä osaan ja missä olen hyvä, joten muokkasin paperin kierrätyksen visuaalisesti kauniiksi ja siitähän tuli taidetta. Kuten 6 vuotias poikani sanoi.
Viimeinen projektipäivä. Ilma on mitä mainioin. Voiko marraskuunloppu näyttää näin kauniilta? Sitä oli siis hyödynnettävä ja kuvaukset vietiin kokonaan ulos. Ensin piti kuitenki laittaa paketti taas kasaan ja valmistella malli.
Lopulta kaikki oli valmista ja ihmisten ihmetykseksi marssitin mallin pellon reunalle vain sanomalehtiin kääriytyneenä. Pakkasta oli vain 2 astetta.
Aika kylmä siis kuitenkin oli ja omat sormetkin olivat ihan jäässä. Aikamoinen valittaja minäkin olin toppatamineissani kiroten kohmeisia sormia. Toinen kun joutui kekkaloimaan ilman näitä suojia. Tässä vaiheessa oli hyvä pitää pieni breikki ja siirtyä seuraavaan paikkaan.
Vielä lopuksi kaunis metsäinen kuva, matalalla roikkuvan auringon säteiden pilkotellessa puiden raoista.
Kolme päivää takana. Painomustetta saa varmaan pari päivää pestä sormista pois. Nyt on tyhjä olo. Onnellinen, mutta tyhjä. Kaikki luovuus ja ideat oli puristettava itsestään irti ja nyt saa relata. Taidan juhlistaa onnistunutta työtä ja perjantaita taiteilijamaiseen tyyliin.
Loppuun vielä iso kiitos näille mahtaville ihmisille, jotka mahdollistivat visioni toteutumisen kuviksi:
Tero, Suvi, Sanni ja Riikka!
- Väsynyt mutta onnellinen -
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti